Saksa ja Ranska “ei-paperi” Länsi-Balkanin osalta ennen Montenegron huippukokousta

Tässä aloitteessa esitetään, että jäsenyyttä lähestyvät maat voivat hyötyä jo varhaisessa vaiheessa joistakin kotimaan markkinoiden eduista neuvottelujen etenemisestä riippuen.

Lisäksi ehdotetaan, että näillä mailla on läheisemmät yhteydet EU:n toimielimiin päivittäisen päätöksentekoprosessin aikana, esimerkiksi hankkimalla tarkkailijan asema useissa EU:n toimielinten kokouksissa, Telegrafi-lähetys.

Osallistuminen tapahtuisi kuitenkin vain selkeissä olosuhteissa, jotka säilyttävät Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuuden ja riippumattomuuden.

Laajentumispolitiikka tarvitsee uutta pontta. Tulevat jännitteet, joita Euroopan unioni aikoo isännöidä Länsi-Balkanin kanssa 5. kesäkuuta, ja Moldovan kanssa 22. kesäkuuta, ovat tilaisuus olla menettämättä. Yhteinen tavoite on saada Euroopan unioni valmiiksi todellisena Euroopan unionina. Jotta tämä tavoite toteutuisi ja jotta saataisiin aikaan uusi dynaaminen prosessi, on luotava lisäkannustimia asteittaisen yhdentymisen puitteissa, jonka on perustuttava ansioihin. Samoin on tarpeen yksinkertaistaa nykyistä laajentumisprosessia, jotta se voi tehostua ja mahdollistaa nopeamman ja syvemmän yhdentymisen EU:hun.

Hän korosti, että EU:n täysjäsenyyden tavoite säilyy ennallaan ja että asteittaisella yhdentymisellä ei pyritä korvaamaan täysjäsenyyttä tai laajentamaan sitä, rtcg.

Tavoitteena on pikemminkin luoda kannustimia, jotka nopeuttavat kehitystä tällä tiellä. Tällä tavoin asteittainen yhdentyminen edistää Euroopan unionin onnistunutta laajentumista ja vahvistaa sitä kokonaisuudessaan”.

Asiakirjassa ehdotetaan myös neuvottelujen menetelmien yksinkertaistamista muutamilla menettelyvaiheilla. Painopiste on ehdokasmaiden, Euroopan komission ja EU:n neuvoston työssä, jossa keskitytään enemmän uudistusten sisältöön ja perusolemukseen ja vähemmän menettelyihin.

Se huomauttaa myös, että jäsennellyn ja asteittaisen yhdentymisen avulla se antaa ehdokasmaille lisäpontta tarvittavien uudistusten toteuttamiseen ja nopeuttamiseen. Lisäksi ehdotetaan, että jos tietyt edellytykset täyttyvät, Euroopan komissio, Euroopan parlamentin jäsenet sekä Länsi-Balkanin maiden ja Moldovan edustajat pitävät kaksi kertaa vuodessa yhteisiä kokouksia.

On myös kuviteltu, että parlamentaariset sekavaliokunnat kokoontuvat useammin poliittisen ja institutionaalisen yhteistyön vahvistamiseksi.

Ehdotuksen toinen osa on se, että ehdokasvaltioiden edustajat voivat osallistua tiettyihin esityslistan kohtiin Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvoston epävirallisissa kokouksissa, mutta ainoastaan tarkkailijoina ja ilman äänioikeutta.

Samaan aikaan ehdokasmaille tarjotaan täyttä osallistumista EU:n yhtenäismarkkinoihin laajennetun Euroopan talousaluemallin (EEA+) pohjalta, mikä tarkoittaa syvempää taloudellista yhdentymistä ilman EU:n täysjäsenyyttä.

Tämä tarkoittaa, että näillä mailla olisi samalla tavoin pääsy Euroopan talousvyöhykkeelle (Islanti, Liechtenstein ja Norja) Euroopan yhteismarkkinoille.

Tämä lähestymistapa edellyttää kuitenkin joidenkin tärkeiden velvoitteiden täyttämistä: ehdokasmaiden olisi hyväksyttävä ja pantava täytäntöön EU:n lainsäädäntö - toisin sanoen “yhteisön säännöstö” - viidessä ensimmäisessä neuvotteluluvussa.

Se edellyttää myös asianomaisten neuvottelulukujen väliaikaista päättämistä, koska on näyttöä siitä, että uudistukset todella toteutetaan ja että EU:n normit saavutetaan näillä aloilla.