Kosovolla on liittolaisia Natolle, mutta onko sillä itse itseään?

Uusi hetki sen lähestymistavalle on vahvistumassa Washingtonin päätöksentekokeskuksissa, mutta sen hyödyntäminen näyttää vaativan vahvempaa poliittista sysäystä jopa Pristinalta.

Albanian entiselle puolustusministerille Fatmir Mediulle, joka on tiiviisti mukana neuvotteluissa Kosovon edistymisestä kohti Natoa, Washingtonin tuki on tärkeä tilaisuus. Hänen mukaansa on kuitenkin laihdutettavaa, jos Kosovo ei takaa toimielinten sisäistä vakautta. Naton jäsenyys edellyttää ennen kaikkea Kosovon itse poliittista yksimielisyyttä ja koordinoitua lähestymistapaa.

Ilman Kosovon instituutioita, joilla ei ole vakaata politiikkaa ja hallitusta, on vaikea raivata tietä Naton jäsenyydelle”, sanoo Mediu Expose-ohjelmasta Radio Free Europe.

Huhtikuun lopulla Yhdysvaltain kongressissa otettiin konkreettinen askel: edustaja Keith Self sekä hänen kollegansa Ritchie Torres ja Mike Lawler ehdottivat päätöslauselmaa, jonka tarkoituksena oli ajaa Kosovon tietä kohti Natoa.

Kahden osapuolen päätöslauselmassa korostetaan muun muassa sitä, että Kosovon <x0 demokraattinen hallinto, turvallisuusjoukkojen siviilivalvonta ja monietninen rinnakkaiselo ovat vakuuttava peruste Nato-jäsenyydelle”.

Lisäksi sanotaan, että Kosovon “osallistuminen Nato-liittoon olisi vastapaino, jota tarvitaan vihamielisten toimien estämiseksi ja toisen maailmanlaajuisen katastrofin estämiseksi Balkanilla”.

Tämä ei ole ainoa aloite. Toinen päätöslauselma, jonka Torres, Self ja kongressiedustaja George Latifer käynnistivät huhtikuussa, korostaa Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa Kosovossa ja nimeää sen alueen vakauden avaimeksi.

Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan tällä viikolla pitämässä kokouksessa Self korosti jälleen, että Kosovo on osoittanut selvästi omistautuneensa alueelliselle vakaudelle ja strategiselle yhdentymiselle Natoon, joten sen pitäisi olla myös osa sitä.

Kosovo on tietenkin Yhdysvaltojen lähimpiä ja uskollisimpia eurooppalaisia kumppaneita. Lyhyessä ajassa tämä uusi valtio on osoittanut selkeän sitoutumisensa demokraattiseen hallintoon, monietnisten turvallisuusjoukkojen siviilivalvontaan ja rinnakkaiseloon kaikki vahvistavat argumenttia Naton jäsenyydestä ja vakaudesta Balkanin alueella”, Self totesi 13. toukokuuta pidetyssä istunnossa.

Kongressiedustaja Torresin kabinetti on myös ilmaissut tukensa Kosovon NATO-jäsenyydelle mutta myös Yhdysvaltojen läsnäolon jatkamiselle KFOR:n rauhanturvaoperaatiossa.

“Kongressi toivoo, että Kosovo liittyisi Natoon, että kaksi puoluetta tukisi KFOR:n joukkojen ylläpitämistä ja vuoropuhelua, joka ei palkitse Serbiaa myönnytyksillä ja itsepäisyydellä”, Torresin vapaan Euroopan edustaja Benny Stanisawski on kertonut Radiolle.

Kosovon hallitus ei ole vastannut Radio Europen ilmaiseksi esittämiin kysymyksiin siitä, miten se tulkitsee Yhdysvaltain kongressin viimeisimmät päätöslauselmat, mahdolliset yhteydet Yhdysvaltoihin tai Natoon sekä Kosovon nykyisen aseman arvioinnin euroatlanttisessa yhdentymisprosessissa.

NATOn Brysselin toimisto totesi ainoastaan, että liittolaisilta vaaditaan yksimielisyyttä liittoutuneiden ja Kosovon instituutioiden välisten suhteiden lujittamiseksi.

Kannustamme Kosovon toimielimiä vahvistamaan hyvää hallintotapaa kaikkien Kosovossa asuvien hyväksi. Nato on edelleen täysin sitoutunut Länsi-Balkanin vakauteen muun muassa KFOR” -operaation kautta.

“avoimet vaihtoehdot” Nato perustuu Washingtonin sopimuksen 10 artiklaan, jonka mukaan jäsenyys on avoin kaikille eurooppalaisille “jotka voivat edistää tämän sopimuksen periaatteita ja edistää Pohjois-Atlantin alueen turvallisuutta”.

Kosovo on jo pitkään julistanut tavoitteekseen liittyä liittoutumaan ja toteuttanut toimia turvallisuusvalmiuksien kehittämiseksi normiensa mukaisesti, mutta prosessi on edelleen poliittisesti jumissa, koska neljä Naton jäsenvaltiota ei vielä tunnusta Kosovon itsenäisyyttä, ja uusi laajentuminen edellyttää 32 liittolaisen yksimielisyyttä.

Radio Free Europe on ottanut yhteyttä näiden neljän Espanjan, Kreikan, Slovakian ja Romanian ulkoministeriöihin ja kysynyt, aikovatko ne tarkastella uudelleen kantaansa Kosovon itsenäisyyden tunnustamisesta.

Niistä vain Slovakian ulkoministeriö on julistettu ja korostanut, että sen kanta perustuu edelleen vuoden 2007 parlamentin julistukseen, jossa yhdistetään Kosovon aseman ratkaiseminen Serbian vaatimusten ja kansainvälisen oikeuden normien noudattamiseen sekä Pristina-Belgradin vuoropuhelun tuloksiin, joita Euroopan unioni on helpottanut.

Tarkkailijat sanovat, että tunnustamatta jääneiden valtioiden jäykistä asenteista huolimatta Yhdysvaltain kongressissa annetut päätöslauselmat estävät Kosovoa “uppoamasta unholaan”.

Mediun sanoin tämä sitoumus koskee myös Yhdysvaltojen kiinnostusta säilyttää tasapaino Balkanilla ja estää Venäjän, Kiinan ja Serbian lisääntynyt vaikutusvalta alueella.

Olen vakuuttunut siitä, että retoriikasta riippumatta Natoa pidetään erittäin tärkeänä tekijänä paitsi Balkanin vakauden myös laajemman geopoliittisen suhteen ja vaikutusvallan kannalta. Ja tässä yhteydessä on ehdottomasti kiinnostusta Kosovoon”, Mediu sanoo.

Entinen NATO:n korkea virkamies Jamie Shea arvioi, että Amerikan kongressin aktivismin pitäisi olla pikemminkin pitkän aikavälin agendan kuin välittömän vaikutuksen luomista. Hän sanoo, että se pitää Kosovon Washingtonin poliittisessa mielessä ja luo tilaa tulevalle mahdollisuudelle, kun Kosovon ja Serbian väliset suhteet ja niiden sisällä Nato ovat suotuisammat.

Mutta rehellisesti sanottuna, ennen kuin Kosovossa vallitsee poliittinen vakaus, koska kolme vaalisarjaa 18 kuukauden aikana eivät ole hyvä merkki... Joten ennen kuin kesäkuun vaalien jälkeen saadaan enemmän vakautta, euroatlanttisessa yhdentymisprosessissa ei odoteta olevan selvää tietä”, sanoo Shea for Exposeen.

Kosovo järjestää alle kuukauden kuluessa kolmannet parlamenttivaalit puolentoista vuoden kuluessa, koska kaksi edellistä sykliä ei ole tuottanut vakaita instituutioita poliittisten puolueiden välisen yksimielisyyden puutteen vuoksi.

Ja Mediu väittää, että Naton jäsenyys ei riipu ainoastaan Yhdysvaltojen tuesta vaan myös poliittisesta koordinoinnista ja Kosovon sisäisestä sitoutumisesta yhteistyössä liittolaisten kanssa.

Tässä yhteydessä se korostaa tarvetta lisätä diplomaattisia ja lobbaavia toimia erityisesti Washingtonissa sekä Naton normien mukaisesti jäsenneltyjä uudistuksia muistaen, että samanlainen matka on edeltänyt Albanian Nato-jäsenyyttä vuonna 2009.

Se on mielestäni yksi Kosovon parhaista tapahtumista. Jostain syystä... Koska jos muistamme historiamme, - näin se alkoi julkilausumilla, päätöslauselmilla Yhdysvaltain kongressissa. Jos sitten hyväksymme päätöslauselman kongressissa, se muuttuu asiaksi, joka jopa määrittää Yhdysvaltain ulkoministeriön tai Yhdysvaltain hallinnon toimintalinjat”, Mediu sanoo.

Hän lisää, että Yhdysvalloilla on ratkaiseva merkitys Naton päätöksenteossa ja että joidenkin jäsenvaltioiden olisi vaikea vastustaa Yhdysvaltojen painostusta, jos Washington vaatii Kosovon jäsenyyttä.

Ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa 13. toukokuuta kongressiedustaja Self vaati, että 1,8 miljardin dollarin sotilasapu Kreikalle asetetaan umpikujaan, kunnes Ateena tunnustaa Kosovon itsenäisyyden ja esittää tarkistuksen tämän vuosittaisen avun kieltämiseen, mutta useat demokraattiset edustajat hylkäsivät sen.

Shea on samaa mieltä siitä, että tunnustamatta jääneiden valtioiden painostuksen kohteeksi asettaminen on tärkeää, mutta lisää, että Kosovo ei voi luottaa yksinomaan Yhdysvaltoihin, ja korostaa, että Eurooppaa on lähestyttävä tasapainoisemmin.

Kosovon olisi ponnisteltava tasapainoisemmin ja lobbattava yhtä voimakkaasti kuin Berliinissä, Pariisissa, Lontoossa tai Varsovassa kuin Washingtonissa. Pelkästään Yhdysvalloissa tuki on voinut toimia aikaisemmin, vuosina BAR90, mutta tänään ei ole enää tehokas” strategia, Shea arvioi.

Samankaltainen linja, Daniel Cerer, Johns Hopkins University, Washington, toteaa todellisia rajoituksia vaikutusvallan Yhdysvaltain kongressin prosessissa.

“Resolaatit ehdottavat huomattavaa poliittista tukea Kosovon NATO-jäsenyydelle, mutta ne eivät pakota hallintoa. Presidentti voi jättää ne huomiotta. Hänen auktoriteettinsa ulkopolitiikassa on lähes rajaton”, sanoo Cerer Exposene.

Aikana, jolloin maailmanjärjestystä kirjoitetaan uudelleen ja turvallisuuden tasapaino horjuu, Yhdysvallat antaa selvän merkin siitä, että se on uudelleenorganisoinut sotilaallisen läsnäolonsa Euroopassa tuhansien joukkojen vetämiseksi Saksasta.

Tässä uudessa todellisuudessa Mediu viittaa juuri siihen, että Yhdysvaltojen läsnäolo KFOR:ssa ei ole vain sotilaallista, vaan se on vahva poliittinen viesti Yhdysvaltojen sitoutumisesta alueelle. Jos Kosovon tavoitteena on hyödyntää tätä geopoliittista ikkunaa, sen on luovuttava päivittäisen politiikan logiikasta ja siirryttävä pitkän aikavälin strategisiin toimiin. / REL