Brittiläiset asianajajat vastaavat Special: Laillisuus riippuu kyvystä panna standardit täytäntöön käytännössä

Oikeusasioita käsittelevä valiokunta (BHRC) on antanut selvennyksen sen jälkeen, kun erityistuomioistuin on vastannut oikeusasiamiehen pyynnöstä julkaisemaansa raporttiin.
Erikoishuoneet ovat kutsuneet joitakin tulkintoja ihmisoikeuskomitea kamarin asianajajat Englanti ja Wales.
BHRC:n mukaan tämä mietintö tarjoaa kuitenkin riippumattoman alustavan arvion Kosovon erityisjaostoista, joiden tarkoituksena oli arvioida, missä määrin tämä tuomioistuin on ihmisoikeusnormien kanssa samaa mieltä.
Parlamentti hyväksyi mietinnön sellaisenaan.
“Vaikka raportissa selvästi kuvataan toimintaa “ennalta ehkäisevää”, siinä yksilöidään joukko keskeisiä aiheita, jotka ovat keskeisessä asemassa kansainvälisen rikosoikeuden oikeutuksen kannalta, mukaan lukien syytettyjen oikeudet, oikeuslaitoksen riippumattomuus, oikeudenkäyntioikeus ja osapuolten tasa-arvo. Tällä tavoin hän asettaa Haagin erityisjaostot Kosovon perustuslailliseen järjestykseen ja laajempaan kansainväliseen ihmisoikeuskehykseen, erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen sopimukseen, jotka on sisällytetty suoraan Kosovon lakiin”.
BHRC:n mukaan raportissa on myös “asetettu erityistuomioistuimen perustaminen konfliktin kiistanalaisen poliittisen ja historiallisen perinnön yhteyteen Kosovossa 19981999 ja myöhemmin Kosovon vapautusarmeijan jäsenten tekemistä rikoksista. Hän korostaa tuomioistuimen sui generis -luonnetta: Kosovon lainsäädännön nojalla perustettu paikallinen instituutio, joka koostuu kansainvälisistä tuomareista, jota kansainväliset toimijat rahoittavat ja siihen vaikuttavat, sekä Haagin päämaja. Tämä sekamuoto ja jollain tavoin ristiriita luovat erityisiä haasteita, jotka koskevat erityisesti legitiimiyttä, vastuuvelvollisuutta sekä kansainvälisten standardien ja paikallisten oikeusperinteiden välistä suhdetta. BHRC korostaa, että KSC:n keskittyminen entisiin UCK:n johtajiin, yksinomaan kansainväliseen oikeudelliseen elimeen sekä rahoitus- ja ulkoisten nimitysmekanismien tukemisesta on johtanut jatkuvaan keskusteluun.
Tässä yhteydessä BHRC:n mukaan raportissa esitetään joukko alustavia huomioita erityisjaostojen oikeudellisen kehyksen ja käytännön keskeisistä näkökohdista, mukaan lukien väliaikainen vapauttaminen, oikeuslaitoksen riippumattomuus, todisteiden vahvistaminen ja osapuolten tasa-arvo.
Komitea katsoo, että vaikka erityisjaostojen virallinen oikeudellinen kehys on yleisesti ottaen vahva ja monessa suhteessa kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukainen, käytännön täytäntöönpanossa ilmenee merkittäviä huolenaiheita”.
Näitä ovat väliaikaiselle vapauttamiselle aiheutuvat rakenteelliset esteet, oikeudellisten nimitysten ja hallinnollisten päätösten vastustamismekanismien puutteet, testikäytäntöjen aiheuttamat jännitteet (erityisesti tarkistamattomiin tai hankittuihin materiaaleihin liittyvät) sekä puolustusta koskevien resurssien ja menettelyjen epätasa-arvo. Kertomuksen tarkoituksena ei ole tehdä lopullisia päätelmiä, vaan siinä yksilöidään alat, joilla on mahdollisia riskejä, ja suositellaan lisäharkintaa.
Näiden havaintojen perusteella kertomuksessa esitetään joukko suosituksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa erityisjaostojen oikeutta, avoimuutta ja institutionaalista legitiimiyttä.
BHRCH:n mukaan tärkeimpiä ovat ehdotukset menettelykehyksen muuttamisesta siten, että presidentin hallinnollisia ja oikeudellisia tehtäviä vastustetaan mielekkäästi.
BHRC suosittelee myös, että todistusaineiston oikeudellista harkintaa tiukennetaan erityisesti silloin, kun niiden säilytyksen alkuperä tai ketju kiistellään, sekä lisätään avoimuutta suhteessa rahoitusvaltioihin ja muihin ulkomaisiin toimijoihin.
Mietinnössä korostetaan, että oikeusprosessien jatkuva ja riippumaton seuranta on välttämätöntä, ja todetaan, että on tärkeää arvioida menettelykäytäntöjen vaikutusta osapuolten yhdenvertaisuuteen ja todisteiden oikeudenmukaisuuteen sekä varmistaa, että erityisjaostot täyttävät sekä Kosovon perustuslaillisessa kehyksessä että kansainvälisissä ihmisoikeuskysymyksissä vaadittavat korkeat oikeusnormit.












