Wienin instituutti: Albanian EU-jäsenyys

Montenegro ja Albania ovat kaikkien ehdokasvaltioiden ensimmäinen EU-jäsenyyslinja. Näiden maiden liittyminen unioniin on realistinen näkökulma eikä EU:n suosimisen vuoksi. Osallistujat huomauttivat [...]
Näiden maiden liittyminen unioniin on realistinen näkökulma eikä EU:n suosimisen vuoksi.
Osallistujat huomauttivat, että myönteisestä asemasta huolimatta Albanialla on huolestuttava vallankohdennus, ja Serbian presidentti Vucic saattaa edelleen aiheuttaa epävakautta Montenegrossa, kun EU:hun liittyy osittainen jäsenyys, mikä on todennäköisintä seuraavien kolmen vuoden aikana.
Tämän skenaarion mukaan osittainen jäsenyys merkitsee sitä, että ehdokasmaa liittyy Euroopan unionin talous- ja toimielinunioniin ilman, että se on vielä täysivaltainen poliittinen jäsen.
Tässä skenaariossa Albanialla on pääsy EU:n sisämarkkinoille, se sisällytetään sen talouspolitiikkaan, sille myönnetään kehitysyhteistyövaroja ja pannaan täytäntöön EU:n lainsäädäntöä. Monitori, lähetys Periskooppi.
Tämän skenaarion mukaan Montenegro ja Albania ovat EU:n sisällä taloudellisesti ja lainsäädännöllisesti seuraavien kolmen vuoden aikana, mutta ne eivät voi olla vielä monen vuoden ajan unionin poliittinen jäsen.
Wienin analyytikkojen mukaan mallin tavoitteena on voittaa nykyinen laajentumisparadoksi, jossa ehdokasvaltioiden on pantava täytäntöön suuri osa EU:n säännöistä, mutta ne eivät vuosiin hyödy taloudellisesti prosessista.
Tällaisen jäsenyyden myötä albanialaisyrityksillä on todellinen pääsy Euroopan yhteismarkkinoille ilman tulleja ja muita kuin tulliesteitä, jotta ulkomaiset sijoittajat voivat kohdella maata osana EU:n talousaluetta ja Albanian talous integroitua suoraan Euroopan tuotanto- ja palveluketjuihin.
Samaan aikaan Albania voisi saada paljon enemmän rahoitusta kuin se nyt saa esijäsenyysvälineiden avulla, ja se hyötyisi rakenne-, maatalous- ja infrastruktuurivaroista, jotka on nykyisin varattu ainoastaan jäsenvaltioille.
Euroopan unioni pitää tätä keinona vakauttaa Länsi-Balkania, yhdistää se voimakkaasti Euroopan talouteen ja vähentää muiden geopoliittisten toimijoiden vaikutusvaltaa ilman, että meidän on pakko tehdä nopeita poliittisia päätöksiä täysjäsenyydestä.
Ehdokasmaiden osalta osittaista jäsenyyttä pidetään keinona olla menettämättä enää vuosikymmentä odotuksissaan, kun taas väestö muuttaa ja taloudet pysyvät erillään maailman suurimmista markkinoista.
Ihmisten liikkuvuuden osalta osittainen jäsenyys EU:ssa merkitsee sitä, että Albanian kaltaisen maan kansalaisilla on enemmän oikeuksia työskennellä, opiskella ja oleskella EU-maissa, mutta ei ilman rajoituksia. Malli, josta EU keskustelee, on samanlainen kuin Norjalla tai Sveitsillä on nykyään joillakin alueilla, mutta rajoitetumpi.
Wienin analyytikot vahvistivat, että Länsi-Balkan on odottanut jonossa jo pitkään, ja korostivat, että EU:n taloudellisen lähentymisen tuomat voitot ovat olleet melko vähäisiä. Lisäksi tiukka finanssipolitiikka alueella rajoittaa toimia.
Toisin kuin Ukraina, Länsi-Balkanilla on kyetty houkuttelemaan suoria ulkomaisia investointeja, ja sen kokonaisnäkymät ovat myönteiset ja makrotaloudellinen tilanne on erittäin vakaa. Ongelmallisin kysymys tässä on kilpailukyvyn puute ja teollisuuspolitiikan parantaminen.Periskooppi/












