Mitä rauhanlautakunta sanoo?

Tässä artiklassa rauhanlautakunta on <x0; kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää vakautta, palauttaa luotettava ja laillinen hallinto ja varmistaa kestävä rauha konfliktialueilla”.

Rauhanloppu toteuttaa rauhanrakentamistoimia kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja kuten tämän peruskirjan mukaisesti voidaan hyväksyä, mukaan lukien sellaisten parhaiden käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen, joita kaikki rauhaa tavoittelevat kansakunnat ja yhteisöt voivat toteuttaa”, artikkelissa todetaan.

Toisessa luvussa käsitellään jäsenyyttä. Se korostaa, että jäsenyys koskee ainoastaan niitä valtioita, jotka ovat pyytäneet pormestaria osallistumaan, ja aloittaa ilmoituksella siitä, että valtio on suostunut liittymään tähän peruskirjaan XI luvun mukaisesti. Kutakin valtiota edustaa valtionpäämies tai pääministeri. Jokaisen jäsenvaltion on tuettava ja avustettava rauhanlautakunnan toimintaa omien kansallisten viranomaistensa mukaisesti. Mikään tässä perusoikeuskirjassa ei saisi tulkita niin, että se antaisi hallintoneuvostolle toimivallan jäsenvaltioissa tai pyytäisi sitä osallistumaan erityisiin rauhanrakentamistehtäviin ilman niiden suostumusta.

Jokainen jäsenvaltio voi palvella enintään kolme vuotta Carten voimaantulon jälkeen, ja pormestari voi remontoida sen. Kolmen vuoden jäsenyysvaltuutusta ei sovelleta jäsenvaltioihin, jotka maksavat yli miljardin dollarin arvosta varoja, jotka ovat valmiita rauhanlautakunnalle ensimmäisen voimaantulovuoden aikana.

Jäsenyyden tuloksen osalta se toteaa, että se päättyy aikaisintaan silloin, kun kolmen vuoden toimikausi päättyy tai kun se peruutetaan, mikä on puheenjohtajan päätös jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistön veto-oikeudesta tai rauhanlautakunnan hajottamisesta riippuen. Se, joka päättää tehtävänsä, lakkaa olemasta perusoikeuskirjan osapuoli, mutta tällainen valtio voidaan palauttaa jäseneksi uudelleen.

Kutakin valtiota korostetaan, että se voi peruuttaa päätöksensä välittömästi ja ilmoittaa siitä kirjallisesti pormestarille.

Kolmannessa luvussa käsitellään hallintoa. Se korostaa, että johtokunta koostuu jäsenvaltioista ja että se äänestää esityslistaan sisältyvistä ehdotuksista, mukaan lukien vuotuiset talousarviokysymykset, lisäaiheiden asettaminen, korkeiden virkamiesten nimittäminen ja keskeiset poliittiset määritelmät, jotka koskevat kansainvälisten sopimusten hyväksymistä ja uusien rauhanrakentamisaloitteiden toteuttamista.

Rauhanlautakunta järjestää äänestyskokoukset vähintään kerran vuodessa ja ylimääräisen ajan tai paikan, kun pormestari katsoo niiden olevan tukikelpoisia. Johtokunta päättää esityslistasta sen mukaan, mitä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet ja kommentoineet puheenjohtajan hyväksyntää. Jokaisella jäsenvaltiolla on äänioikeus. Päätökset koskevat nykyisten ja äänestävien valtioiden äänten enemmistöä puheenjohtajan hyväksynnän mukaan, mikä voisi myös antaa hänen tasolleen puheenjohtajan äänen, kun on tapauksia, joissa äänet ovat samat.

Rauhanlautakunta kokoontuu säännöllisesti ilman äänioikeutta johtokunnassa. Näiden jäsenvaltioiden kokouksissa voidaan esittää suosituksia ja toimintaohjeita, ja johtokunta raportoi johtokunnan toiminnasta ja päätöksistä. Tällaisia kokouksia kutsutaan koolle vähintään kerran neljännesvuosittain johtokunnan pääjohtajan määrittelemässä paikassa. Jäsenvaltiot voivat puheenjohtajan suostumuksella valita, että niitä edustaa kaikissa kokouksissa vaihtoehtoinen korkea-arvoinen virkamies. Pormestari voi antaa asianomaisille alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille kutsun osallistua rauhanlautakunnan työhön asianmukaisiksi katsomiensa ehtojen ja määräaikojen mukaisesti.

Donald J. Trump korostaa selvästi puheenjohtajan asemaa rauhanlautakunnan virkaanastujaispuheenjohtajana ja toimii erikseen Amerikan yhdysvaltojen virkaanastujaisedustajana. Se korostaa, että hänellä on yksinoikeus luoda, muokata tai jakaa apuaineita sen mukaan, mikä on tarpeen ja mukautuminen rauhanlautakunnan tehtävän täyttämiseksi.

Pormestarin on aina nimitettävä puheenjohtajalle seuraaja. Korvaaminen voi tapahtua vasta vapaaehtoisen eroamisen jälkeen tai työkyvyttömyyden seurauksena, sellaisena kuin se määritetään johtokunnan yksimielisellä päätöksellä, aikana, jolloin sijaisen olisi välittömästi otettava puheenjohtajan asema ja kaikki asiaankuuluvat tehtävät ja pormestarin viranomaiset.

Pormestarilla on oikeus perustaa alakomitea sekä antaa kullekin alakomitealle toimeksianto, rakenne ja säännöt.

Johtokunta koostuu puheenjohtajasta ja se koostuu maailmanjohtajista. Johtokunnan jäsenillä on harkintansa mukaan kaksivuotinen toimikausi, jonka aikana heidät voidaan erottaa puheenjohtajasta ja uusia. Johtokunnalla on oltava pääjohtaja, jonka puheenjohtaja nimittää ja jonka johtokunta vahvistaa äänten enemmistöllä. Johtaja pitää johtokunnan kokouksia kahden viikon välein ensimmäisten kolmen kuukauden ajan perustamisen jälkeen ja myöhemmin joka kuukausi. Tarvittaessa hän pyytää tapaamisia useammin. Päätökset koskevat läsnä olevien ja äänestäneiden jäsenten enemmistöä, myös pääjohtajaa. Päätökset tulevat voimaan välittömästi, paitsi jos pormestari käyttää veto-oikeutta milloin tahansa. Johtokunta määrittelee työjärjestyksensä.

Johtokunta raportoi toiminnastaan ja päätöksistään rauhanlautakunnalle neljännesvuosittain. Hänen tehtävänään on käyttää valtuuksia rauhanlautakunnan tehtävän toteuttamiseksi.