Korkojen nousu, asiantuntijat: inflaatio ja institutionaalinen kriisi vaikuttavat

Radio Reporter Free Europe, joka esitteli itsensä kiinnostuneina asiakkaina, testasi pankkimarkkinoita elokuun lopussa.

Ero oli ilmeinen: eräät pankit tarjosivat lainoja yli 7 prosentin korolla, noin 8 prosentin korolla noin 6 prosentista niin kauan kuin ne olivat aiemmin, kun taas yrityskorot nousivat yli 10 prosentin.

Pankin työntekijät antoivat samanlaisia vastauksia: “Daggers on kasvanut paljon”, mutta kukaan ei antanut selvää selitystä miksi.

Useille pankeille, kuten Raiffeisenille, BKT:lle, ProCreditille, NLB:lle, TEB:lle ja BPB Radio Free Europelle, osoitetuista kysymyksistä ei saatu vastauksia.

Nousu kuitenkin vahvistaa Kosovon keskuspankin (BQK), vaikkakin pienempinä lukuina kuin pankkien.

BQC:n tietojen mukaan REL:lle lähetetty keskimääräinen luottokorko oli heinäkuussa 2025 6,38 prosenttia, kun se vuosi sitten oli 6,17 prosenttia.

Pankkien työntekijöiden mukaan todellinen kasvu alkoi elokuusta eteenpäin.

Kasvuun vaikuttaneet tekijät

Rahoitusasiantuntijoiden mukaan korkojen nousu liittyy pääasiassa kolmeen tekijään: Kosovon keskuspankin politiikkaan, inflaatioon ja institutionaaliseen kriisiin.

Entinen BQ:n kuvernööri Fehmi Mehmeti kertoo, että merkittävällä vaikutuksella on ollut kasvava pakollinen varanto, joka pankkien on pidettävä yllä.

Pankit pitivät aiemmin hallussaan 8-12 prosenttia uhanalaisista omaisuuseristä, mutta tämän vuoden kesäkuusta lähtien keskushallinto on korottanut tätä osuutta 10 prosenttiin 14 prosenttiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien myönnettyjen lainojen osalta pankkien on säilytettävä enemmän osakepääomaa. Ja korvatakseen tämän “pääomavajeen” pankit nostavat usein korkoja asiakkaille, Mehmet sanoo.

Esimerkiksi, jos pankki lainaa 100 miljoonaa euroa, sen täytyi säilyttää kahdeksan miljoonaa euroa pääomaa, kun se on nyt kymmenen miljoonaa euroa enemmän estetty kuin kaksi miljoonaa euroa, jota ei voida käyttää uusiin lainoihin”, kertoo Mehmeti, Economist and Finance Research Instituten perustaja, Radio Free Europe, lähetys Periskooppi.

Tätä liikkeeseenlaskua säänneltiin Banks Capitalin hyväksi vuonna 2015 annetulla asetuksella, jonka mukaan omistuspääoma oli 8-12 prosenttia uhanalaisten omaisuuserien kokonaismäärästä.

CEC vahvisti kuitenkin Radio Free Europelle, että se on lisännyt 2 prosenttia vaarallisiin hyödykkeisiin.

Päätös tehtiin viime vuonna, mutta sen täytäntöönpano alkoi kesäkuussa, ja sen tavoitteena on vahvistaa rahoitusalan kestävyyttä Kosovossa”.

Mehmeti sanoo, että toinen syy korkojen nostamiseen on inflaation kiihtyminen.

Tämän vuoden elokuussa inflaatio oli 4,5 prosenttia, kun se viime vuoden elokuussa oli 1,4 prosenttia.

Kun hinnat nousevat, raha häviää”, Mehmeti sanoo, ja suojatakseen tätä tappiota pankit nostavat korkoja.

Korkea aliinflaatio lisää riskiä, että kansalaiset eivät maksa luottomaksuja, koska päivittäiset kulut ovat korkeammat. Tämä saa pankit vaatimaan suuremmasta riskistä suuremman hinnan, mikä nostaa kiinnostusta”, Mehmet lisää.

Taloudellisten tekijöiden lisäksi Pristinan yliopiston taloustieteen professori Majid Bektash sanoo, että poliittinen kriisi on vaikuttanut myös korkoihin.

Kosovo on nyt ja useita kuukausia hallituksessa, eikä sillä ole täysin perustuslakia.

Bektash sanoo, että kansainvälisten lahjoitusten tai lainojen perimättä jättäminen, joka edellyttää kahden kolmasosan hyväksyntää parlamentin äänestyksessä, on vähentänyt euron liikkumista markkinoilla.

Rahan puute alentaa tarjousta ja lisää lainojen kysyntää, mikä pakottaa pankit korottamaan korkoa”, Bektas selittää Radio Free Europen.

Institutionaalisen saarron vuoksi Euroopan unionin kanssa ei ole vielä hyväksytty kahdeksaa kansainvälistä rahoitus- ja luottosopimusta, jotka julkaistiin viime vuonna parlamentin virallisessa lehdessä.

Sekä Mehmetin että Bektasin tilanne on pankkimarkkinoiden kannalta mielenkiintoinen, sillä luottojen korot nousevat, kun taas talletusten korot ovat hitaammat.

Bektash sanoo, että luottokorkoja voidaan alentaa lisäämällä kilpailua.

Uusille pankeille annetaan mahdollisuus päästä maan markkinoille, jotta nykyiset pankit saadaan laskemaan korkoja”.

Kosovon liikepankit määrittelevät erikseen korko- ja talletuskorot liiketoimintapolitiikkansa perusteella, eikä keskuspankilla ole oikeutta puuttua niihin suoraan.

Keskuspankin mukaan pankkimarkkinat toimivat vapaina markkinoina, joilla markkinaolosuhteet määräävät varojen ja lainojen kustannukset.

Kosovossa toimii 11 liikepankkia, ja yhdeksän mikrorahoituslaitosta, jotka tarjoavat lainoja kansalaisille. Vaikka viimeksi mainittujen olosuhteet ovat helpompi, korot ovat huomattavasti korkeammat, noin 20 prosenttia. /Periskooppi/