Elektroniikasta ruokaan: Kosovo käytti lähes 900 miljoonaa euroa kiinalaisiin tavaroihin

Kosovo käyttää päivässä yli kaksi miljoonaa euroa Kiinasta tuotuihin tavaroihin) leluista sekä sähkö- ja kotitalouslaitteista elintarvikkeisiin ja maataloustuotteisiin.

Tiedot viittaavat näiden tavaroiden lisääntyvään läsnäoloon Kosovon markkinoilla.

Kosovon tullitilastojen mukaan Kiinasta tulevan tuonnin arvo on noussut 452 miljoonasta eurosta vuonna 2021 841 miljoonaan euroon vuoden 2025 11 ensimmäisen kuukauden aikana.

Tämä määrä on jo ylittänyt CEFTAn jäsenvaltioista peräisin olevan tuonnin Albaniasta, Serbiasta, Pohjois-Makedoniasta, Montenegrosta, Bosnia ja Hertsegovinasta sekä Moldovasta, jotka ovat perinteisesti kuuluneet Kosovon tärkeimpiin kauppakumppaneihin alueella.

Toisaalta Kosovon vienti Kiinaan on edelleen lähes symbolista: alle miljoona euroa vuodessa, mikä huomattavasti syventää kauppavajetta ja asettaa näiden kahden maan välisen taloudellisen suhteen huomattavaan epätasa-arvoon.

Markkinat ilman tutkintotodistuksia

Näistä vaihtokaupoista huolimatta Pristinalla ja Pekingillä ei ole diplomaattisia suhteita.

Kiina ei tunnusta vuonna 2008 julistettua Kosovon itsenäisyyttä, ja se tukee edelleen Serbian <x0. alueellista koskemattomuutta”, joka perustuslakisopimuksen myötä Kosovo pitää osaa alueestaan.

Näin ollen Kiinassa ei ole lähetystöjä Kosovossa, vaan ainoastaan yhteystoimisto, joka toimii Kiinan Belgradin suurlähetystön alaisuudessa.

Miksi Kiina on niin läsnä Kosovon markkinoilla?

Pristinan yliopiston kansainvälisen kaupan lakimies Gazmend Qorray kertoo Radio Free Europelle, että kiinalaisten tuotteiden halpa hinta on tärkein tekijä, joka tekee niistä houkuttelevia Kosovon markkinoille.

Hänen mukaansa tämä liittyy myös suoraan kansalaisten alhaiseen ostovoimaan.

Qorray selittää, että yritykset toimivat pääasiassa tuloslogiikan ohjaamina ottamatta välttämättä huomioon makrotaloudellisia tai strategisia vaikutuksia.

“Kauppiaat investoivat silloin, kun he näkevät suurimman mahdollisen voiton, riippumatta tavaroiden tai tuotteiden alkuperästä”, hän lisää.

Free Europe Radio otti yhteyttä useisiin yrityksiin, jotka tuovat tavaroita Kiinasta, mutta vain harvat suostuivat puhumaan julkisesti.

Ramiz Kelmendi johtaa yritystä “Elcos Group”, joka tarjoaa laajan valikoiman tuotteita elintarvikkeista tekstiiliin.

Hän sanoo tämän yrityksen tuovan Kiinasta tavaroita yli 12 miljoonan euron arvosta vuosittain. Hänen mukaansa Euroopan unioni ja Amerikan yhdysvallat ovat kuitenkin edelleen tuonnin pääasiallisia lähteitä.

“Kyllä, hinta on halvempi”, Kelmendi lisää, että paikallisen teollisuuden puute esimerkiksi tekstiili- ja sähkötekniikan aloilla pakottaa Kosovon tuomaan tuotteita sinne, missä ne ovat edullisempia.

Pelkästään viime vuonna Kosovo toi Kiinasta yli 14,4 miljoonaa euroa elektronisia laitteita, kuten digitaalikamerat, televisiot ja antennit, sekä yli 13 miljoonaa euroa älypuhelimissa ja muissa puhelinlaitteissa.

Kiinan talous- ja terveysasiat

Professori Qorrayn suurin huolenaihe on kuitenkin se, että tullitiedot osoittavat, että elintarvikkeita ja maataloustuotteita tuodaan Kiinasta.

Hän toteaa, että “on erityisen ongelmallinen maataloustuotteiden osalta, koska ne liittyvät suoraan kansanterveyden turvaamiseen”.

Taloudellisesti Qorray korostaa, että tällainen tuonti vahingoittaa paikallista kilpailukykyä ja lannistaa paikallisia tuottajia, joiden tuotteet ovat usein kalliimpia korkeampien tuotantokustannusten vuoksi.

Kelmendi pitää tätä tilannetta selkeän talouspolitiikan puutteena.

Kosovo ei tuota banaaneja eikä ananaksia, vaan valkosipulia. Hallituksen on edistettävä paikallista tuotantoa, jotta hinnat voivat olla kilpailukykyisiä”, ja hän toteaa lisäksi, että tuonti Kiinasta on paitsi tarpeetonta myös tehotonta, sillä lähetys voi kestää jopa 120 päivää.

Qorraj ehdottaa myös kannustavia ja suojaavia toimenpiteitä kotimaisille tuottajille sekä suurempaa suuntautumista Euroopan unionin markkinoille ja markkinoille, joille Kosovolla on etuoikeutettu pääsy.

Kiina Länsi-Balkanilla

Kosovon turvallisuustutkimuksen keskuksen syyskuussa julkaisemassa raportissa (QKSS), jonka otsikko on: Kiinan “Sientti opas: Kiinan vaikutus paikallispolitiikkaan ja talousmaisemaan Kosovossa” korostetaan, että Kiinan taloudellinen läsnäolo Länsi-Balkanilla on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana.

Tämän raportin mukaan Kiinasta tulevan tuonnin lisääntyminen luo kauppariippuvuutta viennin vähäisyydestä huolimatta, kun taas yritysten sitoutumista ohjaavat usein lyhyen aikavälin voitot, joiden pitkän aikavälin poliittiset ja turvallisuusvaikutukset ovat rajalliset.

Kosovon pääministerin kanslia ei vastannut Radio Free Europen kysymyksiin Kiinasta tulevan tuonnin lisäämisestä tai paikallisten tuottajien suojalausekkeista.

Pääministeri Albin Kurti on kuitenkin ilmoittanut aiemmin, että Kiinasta tulevasta tuonnista huolimatta Euroopan unionin maat ovat edelleen Kosovon tärkeimpiä kauppakumppaneita.

Kosovon hallitus hylkäsi vuonna 2021 tarjouksen kiinalaisista rokotteista COVID-19:ää vastaan.

Kiina globaalissa kontekstissa

Kiinan käsityksellä maailmasta on kaksi ulottuvuutta: toisaalta sitä pidetään taloudellisena suurvaltana, joka voi tarjota alhaisia hintoja, rahoitusta ja infrastruktuuri-investointeja, ja toisaalta monet valtiot arvostavat sitä varauksin sen poliittisen vaikutusvallan ja geopoliittisen kilpailun vuoksi.

Kiinan kanssa käytävän kaupan lisäämistä pidetään usein lyhyen aikavälin taloudellisena mahdollisuutena, mutta se voi luoda riippuvuutta ja strategisia riskejä pitkällä aikavälillä.

Tässä yhteydessä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ottanut tiukemman kannan Pekingiin ja kohdellut sitä Yhdysvaltojen strategisina ja taloudellisina kilpailijoina protektionistisen politiikan, kauppatariffien ja teknisten rajoitusten avulla.

Serbia “polon”

Balkan Institute for Regional Co-operation (BIRC):n analyytikko Xhelal Neziri Pohjois-Makedoniassa toteaa, että toisin kuin Kosovo ja Albania, Serbia toimii “poloni”:n tavoin Kiinan taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan laajuuden osalta alueella.

Hänen mukaansa Kosovossa Kiinan vaikutusvalta säilyy suurelta osin kaupallisena ilman poliittista tai strategista painoarvoa.

Kosovo on Albanian tavoin täysin linjassa länsimaisten politiikkojen kanssa, nimittäin Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin kanssa”, Nezir sanoo.

Samaan aikaan muissa alueen maissa Serbia, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro ja Pohjois-Makedonia Kiina on rahoittanut suuria infrastruktuurihankkeita lainoilla, mikä on lisännyt taloudellisia vaikutuksia ja joissakin tapauksissa myös poliittisia vaikutuksia.

Podgorican Digital Forenzice -keskuksen (Centre for Digital Forenzice (DFC)) analyysin mukaan Kiina oli toiseksi suurin sijoittaja Serbiassa vuoden 2024 alkupuoliskolla EU:n jälkeen.

Montenegrossa sen rooli velkojina ja toimeksiantajina on ilmeinen, kuten osoittaa noin 900 miljoonan dollarin lainat Kiinan pankilta Eximiltä moottoritien rakentamiseen 2020-luvun alussa.

Bosnia ja Hertsegovinassa Kiinan vaikutusvalta on selvintä Serbitasavallan yksikössä kaupan, koulutuksen, tiedotusvälineiden ja diplomatian kautta, jossa taloudellinen ja kulttuurinen yhteistyö on usein yhä näkyvämpää poliittista sisältöä.

Pohjois-Makedoniassa Kiinan velka on 479 miljoonaa dollaria eli 8,7 prosenttia ulkomaanvelasta.

Sen sijaan Kosovo ei ole velkaa Kiinalle eikä kiinalaisille suorille investoinneille.

Viime vuonna ulkomaiset suorat sijoitukset Kosovoon olivat 847 miljoonaa euroa, mutta yksikään niistä ei ollut Kiinasta peräisin.

Teollisuus-, kauppa- ja kauppaministeriö sekä sisäasiainministeriö eivät ole toimittaneet tietoja siitä, onko Kosovossa rekisteröity yrityksiä tai kansalaisjärjestöjä, jotka ovat peräisin Kiinasta. REL/ Periskooppi.