Yhdysvaltojen lain tarkoituksena ei ole tukea rajojen muuttamista Balkanin alueella, mukaan lukien Kosovo ja Serbia

Jos “Demokratia ja edistys Länsi-Balkanilla” on Yhdysvaltain kongressin ja senaatin hyväksymä ja presidentti Donald Trumpin allekirjoittama asiakirja, Yhdysvallat sitoutuu oikeudellisesti siihen, että sen ulkopolitiikassa ei tueta Länsi-Balkanin maiden, myös Kosovon ja Serbian, etniseen alkuperään perustuvaa alueiden jakoa, hajaantumista tai muuta rajamuutosta eikä serbitasavallan mahdollista jakautumista.

Tämä ennuste on osa lakiesityksen 11. jaksoa, jossa käsitellään Kosovon ja Serbian raportteja, ja siinä korostetaan, että Belgradin ja Pristinan suhteiden normalisoimista koskeva sopimus, joka saatiin aikaan 27. helmikuuta 2023 Euroopan unionin tuella, on pantava nopeasti täytäntöön. Lainsäädännöllä edistetään myös kahdenvälisiä neuvotteluja, konkreettisia aloitteita kaupan ja investointien edistämiseksi sekä Yhdysvaltojen tukea lopulliselle sopimukselle.

Ensimmäistä kertaa lakiehdotukseen sisältyy myös kohta “, joka ei muuta rajoja”.

“Yhdysvallat eivät noudata mitään politiikkaa, jolla tuetaan alueiden vaihtoa, irtautumista tai muita etnisten rajojen tarkistusmuotoja Länsi-Balkanilla keinona järjestää alueen kansallisten valtioiden väliset riidat”, Se lukee laskussa.

Tällä hetkellä tämän vuoden lokakuun 9. päivänä annettu lakiehdotus on siirretty ulkoasiainvaliokunnan ja oikeusvaliokunnan käsiteltäväksi, koska ne koskevat kunkin lainkäyttöalueen osia. Seulonnan määräaikaa ei ole vielä määritetty, ja valiokunnat voivat vaatia todisteita, muutoksia tai muutoksia ennen kuin laki palaa äänestämään asiasta. Lain on läpäistävä komitea, ja valiokunta voi tehdä muutoksia tai olla hyväksymättä sitä lainkaan. Jos hän hyväksyy valiokunnan, hän menee edustajainhuoneeseen tai senaatti äänestää, riippuen siitä, mistä menettely alkoi. Vasta kun sekä huoneet että presidentin allekirjoitus on hyväksytty, siitä tulee laki.

Toinen osa lakiehdotuksesta keskittyy Venäjän ja Kiinan vaikutusvaltaan alueella ja vaatii 180 päivän kuluessa ulkoministeriltä ja amerikkalaisten virastojen johtajilta raporttia pahoista vaikutuksista Balkanin alueella. Mietinnössä analysoidaan Venäjän ja Kiinan tavoitteita, Yhdysvaltojen vastatoimia sekä luetteloa kaikista toimijoista, jotka puuttuvat demokraattisiin prosesseihin tai rajoittavat sananvapautta.

Lainsäädännössä keskitytään myös talouteen ja demokratiaan, mukaan lukien kaupan ja investointien lisääminen, alueellinen yhdentyminen, naisten ja nuorten yritysten tukeminen, oikeusvaltion parantaminen, energian monipuolistaminen ja siirtyminen vihreään energiaan.

Lakiehdotuksen mukaan alueen suurimmat haasteet ovat korruptio, köyhyys, nuorisomuutto, väärät uutiskampanjat ja Venäjän energiariippuvuus. Lain odotetaan vahvistavan Yhdysvaltojen sitoutumista Länsi-Balkanilla ja varmistavan selkeän lähestymistavan väkivaltaan tai etniseen alkuperään perustuvaan rajojen muutokseen.

Kosovon ja Serbian välistä alueidenvaihtoa koskevaa kiistaa on alettu käsitellä intensiivisemmin noin vuonna 2018 sen jälkeen, kun Euroopan unioni on vuosien ajan ollut umpikujassa vuoropuhelussa. Ajatus koski muun muassa Pohjois-Kosovossa sijaitsevia serbejä ja Serbian muissa osissa sijaitsevia albaanialueita. Presidentti Hashim Thaci, joka on yksi tämän ajatuksen kannattajista yhdessä Serbian presidentin Aleksandar Vuciqin kanssa, oli sanonut, että ajatus ei ole jako vaan rajojen korjaus. Tätä ajatusta vastustivat kuitenkin voimakkaasti Kosovon poliittinen kirjo, mutta myös eräät Kosovon liittolaiset.

Yksi opposition tärkeimmistä syistä on ollut se, että se edistäisi myös Serbitasavallan poistamista Bosnia ja Hertsegovinasta samalla kun se rasittaisi raportteja alueen muissa maissa, sekä Makedoniassa että Montenegrossa./Periscopi