Belgia osoittaa, haluaako se vankiloita Kosovoon, hallitus Kurti sanoo, että se on aloittanut skeetin niiden kanssa, vai ei.

Belgia harkitsee mahdollisuutta rakentaa tai vuokrata vankila ulkomaille, ja Kosovo mainitaan mahdollisena vaihtoehtona. Kosovon ihmisoikeusjärjestöt vastustavat tällaista sopimusta ja korostavat vankien turvallisuuteen ja tasa-arvoon kohdistuvia riskejä. Kosovo on jo kymmenen vuoden sopimuksen Tanskan kanssa [...]
Belgia harkitsee mahdollisuutta rakentaa tai vuokrata vankila ulkomaille, ja Kosovo mainitaan mahdollisena vaihtoehtona.
Kosovon ihmisoikeusjärjestöt vastustavat tällaista sopimusta ja korostavat vankien turvallisuuteen ja tasa-arvoon kohdistuvia riskejä. Kosovolla on jo kymmenen vuoden sopimus Tanskan kanssa tanskalaisten vankien säilöönotosta.
Belgia harkitsee mahdollisuutta rakentaa tai vuokrata vankila alueensa ulkopuolelle, ja Belgian media on maininnut Kosovon mahdollisena vaihtoehtona.
Lokakuun 6. päivänä Belgian oikeusministeri Annelyes Verlinden ja turvapaikka- ja maahanmuuttoministeri Anneleen Van Bossuyt jäivät Kosovoon, jossa he tapasivat presidentti Vjosa Osmanin ja oikeusministeri Blerim Saumin sekä Albanian.
Näiden toimielinten virallisia mediaraportteja ei ole mainittu, että niissä on keskusteltu vankilan rakentamisesta tai vuokraamisesta.
Radio Free Europen lähteiden mukaan Belgian viranomaiset mainitsevat asian lyhyesti -- “ilman Kosovon osapuolen yksityiskohtaisia keskusteluja”.

Pysyttyään kahdessa Länsi-Balkanin maassa Belgian oikeusministeri Verlinden, Facebook että hänen maansa harkitsee “mahdollisuutta rakentaa vankila ulkomaille laittomille rikollisille”, mutta ei maininnut mitään tiettyä valtiota.
Hän sanoi samassa virassa, että Belgian vankiloissa on 307 albaania, joista 253 ilman oleskelulupaa.
“Jos joku tuomitaan täällä eikä hänellä ole oikeutta jäädä, hän voi kärsiä rangaistuksen alkuperämaassa. Tämä tarkoittaa rangaistusten asianmukaista täytäntöönpanoa ja erityishyötyä” vankiloidemme tehokkuudesta, Verlinden kirjoitti.
Free Europe Radio lähetti sähköpostia ministeriönsä ja Belgian hallituksen osoitteeseen ja kysyi, onko tämä maa kiinnostunut rakentamaan tai vastaanottamaan vuokravankeja Kosovossa, mutta kumpikaan viikko odotuksen jälkeen ei saanut vastausta.
Vastauksena REL-kysymykseen Kosovon oikeusministeriö totesi, että hallituksen, maan hallituksen, joka on virassa maaliskuun loppuun mennessä, mukaan ei ole toimivaltaa hyväksyä uusia kansainvälisiä sopimuksia koskevia aloitteita tai aloittaa tällaisia neuvotteluja.
Jos Belgian valtio tekee mahdollisen sopimuksen vankilan rakentamisesta tai vuokraamisesta Kosovossa, tällä hetkellä ei ole olemassa tällaista sopimusta eikä virallista kehitysprosessia”, ministeriön vastauspuheenvuorossa todettiin.
Free Europe Radio kysyi myös Kosovon presidentti Vjosa Osmanin toimistolta, oliko vankilakysymyksestä keskusteltu Belgian virkamiesten kanssa pidetyssä kokouksessa.
Tästä toimistosta sanottiin, että “kaikki on selvää ja sijaitsee tiedotusvälineiden tiedonannossa”.
Lokakuun 7. päivänä julkaistussa tiedonannossa presidentin kanslia ei maininnut mitään vankiloita koskevasta sopimuksesta tai keskustelusta.
Se totesi, että kokouksessa Kosovon ja Belgian väliset suhteet ovat erinomaiset kahdenväliset, yhteistyötä oikeus-, turvallisuus- ja oikeusvaltioasioissa, Euroopan yhdentymisprosessia sekä yhteistyötä turvallisuuden ja puolustuksen alalla”.
Mitä belgialainen media sanoo?
Julkaistu artikkeli verkkosivuilla vrt.beLokakuun 9. päivänä kirjoittaa, että kaksi Belgian ministeriä Verlinden ja Van Bossuyt olivat matkalla Albaniaan ja Kosovoon etsimään ratkaisuja Belgian täyteen vankilaan.
He sanoivat kuulleensa “nykyisten ministerien” valmiutta molemmissa maissa keskustella mahdollisuuksista.
Erityisesti todettiin, että Kosovon vankilan rakentamista tai vuokraamista on tarkistettu laittomasti kiellettyjen henkilöiden siirtämiseksi sinne.
Tämän kertomuksen mukaan kustannukset ovat myös merkittävät.
Tanskan on maksettava 200 miljoonaa euroa Kosovon infrastruktuurista ja vartijoista.
Tämä vaikuttaa merkittävästi myös Belgiaan, vaikka tarkkaa määrää ei ole vielä ilmoitettu.
Vastineeksi vankien siirtämisestä Kosovo haluaisi tämän mietinnön mukaan tukea sen pyrkimyksiä tulla EU:n jäseneksi.
Meidän kaikkien tehtävänä on auttaa Kosovoa tähän suuntaan”, Van Bossuytia siteerattiin sanoiksi.
Kosovon organisaatioiden vastustus Belgian kiistanalaiselle suunnitelmalle
Kosovon ihmisoikeusjärjestöt sanovat vastustavansa tällaista mahdollista sopimusta.
Neuvoston mukaan (KMDLNJ) Belgian kiistanalainen suunnitelma vankien lähettämisestä Kosovoon uhkaa turvallisuutta ja ihmisoikeusrikkomuksia.
Hallituksen toimitusjohtaja Behxhet Shala sanoo, että tällainen sopimus syrjisi Kosovon vankeja ja lisäisi rikollisuutta, prostituutiota ja ihmiskauppaa.
Hän lisää, että Belgia voi käyttää “institutionaalista arketyyppiä” Kosovossa määrätäkseen samanlaisen sopimuksen kuin Tanska, jota vastaan se on myös kriittinen.
Hänen mukaansa tämä sopimus on laillistanut kahden erilaisen rikollisjärjestelmän rinnakkaisen täytäntöönpanon - tuon hyvin kehittyneen tanskalaisen järjestelmän - ja normien mukaisen Kosovon.
Shala sanoo KMDLNJ vaikka se ei fyysisesti valvo vankiloita, koska sopimus oikeusministeriön kanssa on puutteellinen, ylläpitää säännöllistä puhelinyhteyttä vankeihin, asianajajiin ja heidän perheeseensä.
Mehmet Musajille, Kosovon kidutuksen uhrien kuntoutuskeskuksesta (QKRMT) Kosovon korjausjärjestelmää valvovalle järjestölle, tällaiset sopimukset voivat luoda kaksinaismoraalia paikallisten ja ulkomaisten vankien välille rikkoen tasa-arvoperiaatetta.
On tärkeää, että kaikissa mahdollisissa sopimuksissa taataan samat normit kaikille, umpimähkäisesti orgiat, ja että niihin sisältyy riippumattomia seurantamekanismeja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi”, hän kertoo Radio Free Europelle.
Hänen mukaansa tällainen sopimus olisi järkevä vain, jos sillä kunnioitettaisiin täysimääräisesti Kosovoa koskevia ihmisoikeuksia, avoimuutta ja konkreettisia etuja, kuten institutionaalisten valmiuksien kehittämistä tai korjaavan infrastruktuurin parantamista.
Sekä Shala että Musaj sanovat, ettei mikään Kosovon instituutio ole toistaiseksi ottanut yhteyttä tähän asiaan.
Jotkut mediat Albaniassa maa on hylännyt Belgian pyynnön rakentaa tai vuokrata vankila, mutta oikeusministeriö ei ole vahvistanut sitä Radio Free Europelle.
Sopimus Tanskan kanssa, keskustelut ulkomaisista vankiloista
Kosovolla on jo kymmenen vuoden sopimus Tanskan kanssa, jonka mukaan Gjilanin vankilaan sijoitetaan 300 tanskalaista vankia.
Kosovon edustajakokous ratifioi sopimuksen 23. toukokuuta 2024, kun taas Tanskan vankilavirasto vahvisti aiemmin Radio Free Europelle, että vankien ensimmäisen siirron odotetaan tapahtuvan vuoden 2017 alkupuoliskolla.
Sopimuksen mukaan siirrettävät vangit eivät ole Tanskan kansalaisia eivätkä suuria riskejä. Heitä ei tuomita sotarikoksista, terrorismista tai vakavista mielenterveysongelmista.
Vastineeksi Kosovo hyötyy yli 200 miljoonasta eurosta, joista osa sijoitetaan Kosovon korjauspalveluun ja loput uusiutuvaan energiaan.
Behxhet Shalan mukaan vankiloiden vuokraaminen olisi lopetettava, koska “pitkän aikavälin suunnitelmassa nämä sopimukset vahingoittavat ja heikentävät Kosovon vankilajärjestelmää”.
Hän lisää, että kiinnostus on aiemmin osoittanut Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Itävallalle, kun taas hänen mukaansa Belgia on ottanut konkreettisempia askeleita tapaamisissa Kosovon johtajien kanssa.
Kosovon Korjaavan palvelun johtaja Ismail Dibran vahvisti tämän vuoden toukokuussa, että jotkut Euroopan valtiot ovat ilmaisseet kiinnostuksensa vankien lähettämiseen Kosovoon, mutta että nämä pyynnöt on hylätty täsmentämättä, mitkä valtiot olivat kyseessä.
Tämä toimielin ei vastannut Radio Free Europen kysymyksiin Belgian mahdollisesta kiinnostuksesta rakentaa tai vuokrata vankila Kosovossa.
Kosovo on aiemmin tänä vuonna suostunut majoittamaan 50 maahanmuuttajaa Yhdysvalloista, joka on asunut Yhdysvalloissa, samalla kun se ilmaisee olevansa valmis majoittamaan jopa Yhdistyneen kuningaskunnan hylkäämät turvapaikanhakijat.
Sen jälkeen kun hallitsevat Taleban-joukot palasivat Afganistaniin vuonna 2021, Kosovo on suojellut noin 1900 Afganistanin kansalaista, jotka on evakuoitu maasta.
Tunnustajat sanovat, että tällaisista sopimuksista on hyötyä Kosovolle, kuten investoinneille tai erityiselle tuelle, mutta Euroopan unionin tai minkään muun järjestön jäsenyys ei ole edistynyt.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan nämä sopimukset ovat poliittisia ja vaarantavat maahanmuuttajien tai vankien oikeudet. /Radio Vapaa Eurooppa/Periscopi












